Natalie Goldberg puhuu kirjoissaan Avoin mieli - kuinka elää kirjoittajan elämää ja Luihin ja ytimiin - kirja kirjoittajalle kehittämästään prosessikirjoittamisen menetelmästä. Siinä on tarkoitus kirjoittaa ennalta itse päätetty aika tekstiä ilman, että välillä pysähtyy ajattelemaan tai sensuroimaan tekstiä millään tavalla. Tätä tehdään joka päivä. Tavoitteena on päästä ohi itsesensuurista syvempiin ja todempiin tuntoihin ja ajatuksiin.

Vaikka ei haluaisikaan sitoutua treenikirjoittamiseen, on hyvä kirjoittaa säännöllisesti. Silloin ei törmää niin helposti kirjoittamisen esteisiin, jotka ovat varmasti kaikille kirjoittajille tuttuja. Yhtäkkiä löytyykin jotain paljon kiireellisempää tai mukavampaa tehtää ja kirjoittaminen siirtyy. Jos eksyy välttelyn tielle, tulee kirjoittamisesta helposti isompi mörkö, kuin se onkaan. Pitäisi kirjoittaa jotain todella hienoa. Tyhmien sepustelu taas on ihan turhaa, yhtä hyvin voi olla kirjoittamatta. Virhe alkaa pelottaa ja unohtuu, että ensimmäistä versiota on aina tarkoituskin korjata.

Jos on jostain syystä luisunut tuohon tilaan tai muuten vain tuntuu vaikealta päästää irti liiasta kontrollista, kannattaa verrytellä. Ihan kuten lihaksia lämmitellään ennen urheilua voi kirjoittaja lämmitellä ennen varsinaiseen työhön käymistä. Otetaan siis oppia treenikirjoittamisesta. Kirjoitetaan vain jotain ihan hölynpölyä. Aiheella, tyylillä ja kieliopilla ei ole väliä, kunhan tekstiä vain syntyy. Usein kannattaa valita sellainen aihe ja tyyli, josta itse pidät. Silloin on kokemukseni mukaan helpointa rentoutua ja päästää luovuus irti.

Kokeile näitä ja kerro sitten meille muillekin, oliko niistä hyötyä. =) Olisi myös mukava kuulla, jos sinulla on jotain omia hyviä vinkkejä. Luunlenpa, että useimmille kertyy niitä kirjoittamisharrastuksen myötä. Mutta sehän on mukavinta, että saa valita olemassa olevista keinoista itselleen parhaat ja muodostaa kokonaan oman tapansa työskennellä.